Ari Tuokkola kirjoitti:
Timo Leskinen kirjoitti:
Mun mielestä idea yhden kisan karsinta menettelyyn on älyttömin idea vähään aikaan mitä oon kuullut. Koska huippu ampujallekin voi sattua "Kämmejä" tai esim:välinerikko yhdessä kisassa.....mahdollisuus kisoihin pääsyyn ei missään nimessä saa olla yhden kisan takana, jos tarkoitus on valita maan parhaat ampujat ja saada koottua mahdollisimman hyvä joukkue.
Esimerkiksi Ruotsissa on seitsämän karsintakisaa vuoden 2014 maaston MM-kisoihin haluaville. Ruotsin jousiammunta liitto voi olla aivan varma siitä että lähettää maansa parhaat kisoihin.
-Juice-
Samoilla linjoilla Leskisen kanssa. Ilman muuta useampi karsintakilpailu, josta nähdään ampujien tasoa.
Tämän hetkinen systeemi ilman tukia ja A-ja B rajoja, on huonoin idea mitä olen nähnyt
Kirjoitanko... en... kirjoitan...
Olen edellisten kanssa samaa mieltä, että yksi karsintakisa on tosi huono ajatus maassa,
jossa huippuampujia on vähän. Toisin on maissa, joissa kovia ampujia on kymmeniä. Tällöinhän
on ihan sama, ketkä kolme kisoihin lähetetään, kun "kovista ampujista voidaan helposti
karsia yhdelläkin kisalla vaikka puolet ampujista jäisi 'mummonsa hautajaisiin'". Tietenkin
karsintakisoihin osallistuminen on elämässä tehtäviä priorisointeja, mutta harvempi
meistä taitaa kuitenkaan olla täysiaikainen ammattilaisampuja, jolla ei ole jousiammunnan
ulkopuolista elämää.
Mitä tukiin ja rajoihin tulee, olen samaa mieltä, että mekanismia tulisi kehittää. Työelämässä
meillä sanotaan, että "mitä mitataan, sitä tuotetaan" eli kannustumien tulisi heijastaa myös
suurempaa tahtotilaa ja tavoitteita. Siten vanhat tuet ovat tukeneet niitä, joilla on
"odotusarvo menestymiseen". Siksi A-rajat aiemmin on asetettu luokkaan "vastaavilla
tuloksilla sijoittuisi arvokisoissa noin 16 parhaan joukkoon". Vaikka kansalliset radat
(esim. Oittaa) on kansainvälisiin ratoihin verrattuna merkittävästi haastavampia ja
maastokausi on vasta alussa (yleensä karsintakisat on toukokuussa, pari viikkoa
lumien sulamisen jälkeen), on perushavaintona ollut, että ampujat keskimäärin
pärjäävät suunnilleen samalla tulostasolla myös kansainvälisissä kisoissa (kisapaineet
laskevat tuloksia, mutta kesän harjoittelu ja (vähän) helpompi rata taasen nostavat
tuloksia). Tietenkin yksilölliset vaihtelut ovat suuria kumpaankin suuntaan.
Tämänvuotinen rahoitusmalli lähtee siitä, että tuki suurenee lopullisen kisamenestyksen
suhteen. Siten tuki ei odotusarvon mukaan vaan toteuman mukaan. Tietenkin, kyllä
kaikki yrittävät parhaansa kisoissa, mutta tämän vuoden kannustimen ideana olla
progressiivinen, vaikka puhutaankin marginaalisista summista.
Mutta ei tämäkään malli ole täydellinen:
- Jälkikäteen maksettava tuki voi olla joillekin kynnystekijä (kaikilla ei ole taloudellisesti
varaa lähteä arvokisoihin omalla kustannuksellaan, 1000-1500€ paukku). Mutta
tuen ollessa parhaimmillaankin vain n. 30..40% kustannuksista, on tämä vaikutus
aika pieni.
- Onko liiton tuki kohdallaan, jos "huippusuorituksesta maksetaan ampujan matkaan
sijoittamat omat rahat takaisin"? Tämähän on kuin pelaisi "lottoa, jossa päävoittona
on omat rahat takaisin".
Kaikkihan on tietysti kiinni myös siitä, paljonko rahaa on jaettavissa. Aiempina
vuosina maastoammunnassa budjetti on ollut suurempi, jolloin etukäteistukea
on voitu maksaa luokkaa 500-600€/A-rajan ylittäjä (n. 10 kpl). Tänä vuonna rahaa oli
merkittävästi vähemmän, jolloin tukea A-rajan ylittäneille olisi ollut luokkaa 300€.
Tietenkin nostamalla A-rajaa olisi voitu jakaa 600€/5 ampujaa... Mutta olisiko
sekään ollut yhtään sen parempi, en osaa sanoa...
PS. Mitä tuloksiin tulee eri kisoissa, en näe mitään dramatiikkaa vertailla karsintakisojen
tuloksia niihin tuloksiin, joita on ammuttu Ruotsissa ja/tai muualla ulkomailla. Leskisen
Timo ampui helkkarin hyvin Ruotsissa ja päihitti kovia ruotsalaisia. Hän on ampunut
varsinaisissa karsinnoissakin tosi hyvin. Näin myös Loitokarin Pekka ja Makkosen Susanna.
Kenenkään näistä tulokset eivät siten ole pudottamassa varsinaisten karsintakisojen
tulosten ampujia joukkueesta. Järvenpään Markokin ampui hyvin Ruotsissa, mutta
ainakin aemmin hän ilmoitti ettei olisi lähdössä, joten tämäkään ei muuta karsinta-
tilannetta. Ja lopuksi Vaajamäen Vesa ampui hyvin Ruotsissa, joten voisi olettaa,
että Salossa hän olisi kunnossa...